SaHu goes to England part 3

Noniin, on taas aika päivittää blogia. Tällä kertaa viimeistä kertaa! Huomenna on aika lähteä takaisin Suomeen ja pakko kyllä sanoa, että tämä viisi viikkoa on mennyt erittäin nopeasti. Onneksemme säät ovat olleet aurinkoisia ja lämpimiä, eikä sadetta näkynyt kuin yhtenä tai kahtena päivänä.

Viime viikon vietimme yhdessä Beeches bungalowissa, josta kerroimmekin viime päivityksessä. Beechesissä on erittäin mukava työporukka ja siellä oli mukava käydä. Seuraavalla eli viimeisellä viikolla menimme käymään kahdeksi päiväksi Aster housessa, joka oli hoitokoti iäkkäille kehitysvammaisille. He ovat myös erikoistuneet "elämän loppumiseen (end of life)".
Siellä oli enemmän hoidollista työtä, koska asiakkaat asuivat talossa. Siellä on tarjolla joka päivä erilaista päivätoimintaa erilaisilta tahoilta. Viimeisenä työpäivänä olimme vielä kerran Beeches bungalowissa.

Olemme saaneet tältä reissulta paljon irti ja kokemusta on kerttynyt. Mitään emme vaihtaisi pois ja suosittelemme tätä kaikille ketkä ovat kiinnostuneita hoitoalasta ulkomailla.

Ps. Häitäkin pääsimme seuraamaan. ;)

Terveiset Suomesta

Hei Vilma ja Kari

Ollaan Samuelin kanssa jo palattu arkeen ja vappua odotellaan. Täälläkin on jo lämmintä, niin kuin varmaan sielläkin. Nauttikaa loppuajasta siellä, älkää kuitenkaan hukkuko häähumuun.

Muistakaa lähteä kentälle aikaisemmin, kuin me. Me kerittiin just ja just koneeseen. Easyjetin lähtöselvitys ei vetänyt ainakaan silloin. Mehän oltin kentällä 2,5 tuntia ennen koneen lähtöä.

SaHu goes to England part 2

Hyvää maanantaita kaikille, meidän piti tosiaan päivitellä tätä meidän viikkokatsausta jo eilen, mutta kävi ilmi että meidän prepaid-nettitikusta loppui data ja piti tänään töiden jälkeen käydä ostamassa lisää.

Käydäänpä nyt sitten läpi viime viikkoa:

Kari aloitti työt Beeches Bungalowissa, joka on kouluikäisille kehitysvammaisille lapsille suunnattu paikka, jonne vanhemmat voivat tuoda lapsensa hoitoon joko yhdeksi tai useammaksi päiväksi. Beechesissä on useampi makuuhuone, jossa lapset voivat viettää yönsä, olo-/leikkihuone, missä on iso televisio, sohvia ja erilaisia leikkikaluja ja -välineitä. Beechesissä on myös keittiö, ruokasali, pieni piha ja ns. "pehmeä huone", jossa on erilaisia pehmustettuja leikkivälineitä ja pallomeri. Beechesissä tehdään kolmivuorotyötä, mutta opiskelijat tekevät lähinnä vain aamuvuoroa. Aamuvuoroon kuuluu lasten herätys, aamutoimet ja aamiainen, jonka jälkeen on yleistä oleskelua ja leikkimistä. Noin kymmenen aikaan vanhemmat tulee hakemaan lapsia, joiden hausta ollaan sovittu sinä päivänä ja kymmeneltä saatetaan myös tuoda uusi lapsi Beechesiin. Kymmenen jälkeen saatetaan käydä ajelemassa tai muuten ulkoilemassa esimerkiksi puistossa ja samalla voidaan hakea lounasta. Lounasta syödään n. 12 aikoihin ja hoitajat ja opiskelijat syövät samaa lounasta kuin lapset. 1-2 aikoihin iltavuorolaiset tulevat töihin ja opiskelijan päivä loppuu siinä kahden aikaan myös.

Vilma vietti tämän viikon Susann Stonen kanssa CTPLD:ssä. Maanantaina käytiin Surreyn sairaalassa asiakkaan kanssa puhumassa hänen kotiin paluustaan.Kävimme myös toisella asiakas käynillä. Tiistaina kävimme 3 kotikäynnillä ja yllätyin siitä että "hoitajat" eivät ota verenpainetta kotona vaan asiakas viedään sairaalaan lääkärin, että lääkäri ottaa sen. Ihmettelin tätä paljon, mutta siinä on tarkoitus pitää asiakas omatoimisena eikä kaikkia palveluita tuoda asiakkaalle. Keskiviikkona oltiin parin asiakkaan kanssa shoppailemassa. Torstaina oli pari käyntiä ja pääsin seuraamaan vesiterapiaa, se oli erittän mielenkiintoista. Perjantaina piti olla töitä, mutta se kenen kanssa minun piti olla niin hänen auto oli rikki, joten minulla oli vapaapäivä.

Terveisiä saksasta !

guten tag! aika menee todella nopeasti ja tässä pieni katsaus miten täälläpäin on menny!

Kämppä on todella kiva, viereisessä rakennuksessa on sitten työpaikkakin. Talot on kuulemma tehty ennen toista maailmansotaa palvelemaan armeejaa, ja alakerrassa on kuolemaa tekevien potilaiden osasto mutta yllättäen täällä on silti paljon elämää! työpaikka on geriatrinen osasto ja jopa suurinosa potilaista puhuu ainakin vähän englantia, mutta hyvin on saksaa tullu opittua. Hassua, täällä hoitajaksi opiskelu tapahtuu hyvin eritavalla kuin Suomessa, täällä tehdään töitä, palkallisena ja vähän istutaan koulunpenkillä, heille oli melkein järkytys kun sanoin etten mää mitää palkkaa harkasta saa :D Suomesta tulleena tuntuu että täällä on kesähelle päällä ja aurinkoa riittää! Paikalliset opiskelijat on järjestäneet iltapäiville tekemistä ja kaupunki on tullut tutuksi, kuten myös vähän nuorelle suunnattu kulttuuri ala kapakat. Mansikoita on tullu syötyä todella paljon halvan kilohinnan takia ja tällä mennään seuraavatkin viikot!

SaHu goes to England part 1

Kaksi viikkoa on nyt hurahtanut silmissä! Tässä niistä lyhyesti:

Ensimmäinen viikko: Alkuviikko oli aikamoista hamuilua, tapasimme Phil ja Susann ensimmäisenä päivänä ja kävimme läpi omia tavoitteitamme ja tulevia työpaikkoja. Toisena päivänä kävimme eräässä konferenssissa, missä käsiteltiin erilaisia sosiaali- ja terveysalan asioita. Torstaina ja perjantaina menimme kaikki Geoffrey Harris Houseen, jossa asiakkaat olivat kehitysvammaisia. Siellä jakauduimme niin, että Samuel siivosi, Jenni ja Vilma oli yhdessä ja Kari yhdessä huoneessa. Torstai meni aikalailla tutustuessa työntekijöihin ja asiakkaisiin, eikä siellä oikein saatu paljoa tehtyä. Kaipaamaan jäi esimerkiksi talon esittelyä yms. koska sellaista emme saaneet. Perjantai meni aika samoissa merkeissä, paitsi että silloin olivat eläkkeellejäämisjuhlat, joista Jenni jo aikaisemmin mainitsikin kirjoituksissaan. Tähän paikkaan kulkiessa matkoihin kului yhteensä 4 tuntia päivässä ja se oli hieman puuduttavaa.

Toinen viikko: Vilma ja muut jatkoivat Geoffrey Harris Housessa, siellä Vilma tutustui eri päivinä eri toimintahuoneisiin, mm: DVD-huone, musiikkihuone, kasvihuone, leipomishuone. Ryhmissä oltiin päivän aikana 2 tuntia. Päivärytmi meni niin, että aamulla kun asiakkaat tulivat, oli teehetki, sitten asiakkaat menivät ryhmiin jonka jälkeen oli lounas. Lounaan jälkeen oli oleskelua. Hoidollista työtä ei saanut oikeastaan tehdä, eikä sitä paljoa ollutkaan. Vessareissuissa esimerkiksi ei saanut auttaa vakuuttamattomuuden vuoksi. Hoitotyö mitä sai tehdä keskittyi lähinnä syöttämiseen ja asiakkaiden kanssa jutusteluun. Vilma sai myös laittaa nestettä gastrostomiapotilaalle.

Kari vietti tämän viikon CTPLD:ssä Susann Stonen kanssa. Tämä työ oli lähinnä kotikäyntejä kehitysvammaisten kanssa. Kotikäynneillä keskusteltiin asiakkaiden kanssa, että miten heillä on sujunut ja mitä kaikkea heillä oli edessä lähitulevaisuudessa. Kari pääsi myös käymään maanantaina 'referral meetingissä' jossa käytiin kaikki asiakkaat läpi ja miten heidän viime viikkonsa on mennyt. Maanantain aikana oli myös ensimmäinen asiakaskäynti, joka olikin Surreyn sairaalassa, koska asiakas oli joutunut juuri sinne, joten Kari pääsi myös näkemään paikallisen sairaalan. Maanantaina Susann esitteli myös toimistorakennuksen ja antoi opiskelijoiden kansion luettavaksi. Tiistaina oli muutama asiakaskäynti ja näiden välillä Susann antoi paljon luettavaa erilaisista materiaaleista, joita he käyttävät asiakkaiden kanssa. Keskiviikkona Susann ja Kari oli kehitysvammaisille suunnatussa tapaamisessa, jossa käsiteltiin viharikoksia ja yleistä turvallisuutta, kun liikutaan ulkona. Loppuviikkona käytiin vielä muutamalla kotikäynnillä.

Tämän viikon torstaina Phil ja Susann kävivät meidän asunnolla ja keskustelimme siitä, että miten meillä oli mennyt tämän kahden viikon aikana, mitkä fiilikset Jennillä, Samuelilla ja Ritvalla oli ja mitä Karilla ja Vilmalla on vielä edessä.

Tähän mennessä olemme tulleet siihen tulokseen, että täällä on hyvin vaikea suorittaa näyttöjä, koska näyttökriteerit eivät toteudu ainakaan tähän mennessä olleissa paikoissamme. Jäljellä on silti vielä yksi uusi harjoittelupaikka, emmekä vielä tiedä olisiko siellä mahdollista suorittaa esimerkiksi osaa näytöstä.

Kaksi viikkoa on mennyt erittäin nopeasti ja erittäin mukavaa on ollut!

Terveiset aurinkoisesta Englannista toivoo Vilma ja Kari !

Terveisiä Englannista part 4

Pari päivää on kulunu ja tuntuu ettei ois mitään ihmeellistä kirjotettavaa,arki täällä on jotenkin niin kotosaa jo. Tällä viikolla Kari kiertelee Susanin kanssa auttamassa ihmisiä heidän kodeissaan ja me muut ollaan edelleen Geoffrey Harris Housessa siivoamassa sekä kehitysvammaisten päivätoiminnassa. Mä ja Vilma käytiin eilen pikasesti kattelemassa Croydonissa kauppoja ja tänään vuorostaan Ritva jäi sinne. Kuviakaan nyt ei ikävä kyllä oo,on iskeny lievä laiskuus kameran kanssa...

T:Jenni,Ritva,Samuel,Kari ja Vilma

Terveisiä Englannista part 3

Eilen aamulla lähettiin puol kymmenen aikaan pakolliselle Lontoon käynnille. Jakaannuttiin taas kahteen osaan;Vilma ja Kari lähti shoppaileen ja mä,Samuel sekä Ritva kierreltiin ennemminkin nähtävyyksiä. Paljon nähtiin ja paljon jäi vielä näkemättäkin;matkaoppaasta luettiin ettei viikko edes riitä,jos Lontooseen haluu tutustua kunnolla joten ei ihmekään. Kuvat kertoo ehkä enemmän kuin tuhat sanaa:










Tänään ollaan vietetty paikallista äitienpäivää vaan "kotona" hengaillen. Aurinko paisto koko päivän lähes pilvettömältä taivaalta ja lämpötila tais lähennellä +20:ntä...

T:Jenni,Samuel,Kari,Vilma ja Ritva

Terveisiä Englannista part 2

Pari ensimmäistä työpäivää olis nyt takana joten on varmaankin hyvä kertoa taas vähän mitä ollaan puuhailtu. Oltiin eilen ja tänään kaikki viis samassa paikassa eli Geoffrey Harris Housessa töissä. Ritva ja Samuel huolehtii siivouspuolesta ja me loput ollaan mukana kehitysvammaisten päivätoiminnassa missä mm.autetaan asiakkaita syömisessä. Samassa pihapiirissä toimii myös muita palveluja mm.lastentarha.




Eilen meiän mennessä työpaikalle,bussista hajos rengas ja jouduttiin hetken aikaa arpoon mitäs nyt tehään. Päästiin kumminkin toisella bussilla n.puolen tunnin kävelymatkan päähän työpaikasta ja tänään oltiinkin jo viisaampia (eikä bussikaan hajonnu kesken matkan),joten päästiin helpommalla. Meiän työmatka kestää ensin bussilla vähän reilun tunnin ja sen jälkeen vielä ratikalla n.10-15 min eli päiville tulee pituutta ihan mukavasti...


Tänään työpaikalla taas oli muutaman henkilön eläkkeelle jäämisjuhla,missä tarjoilun määrä oli aivan uskomatonta ja meiän tuliaisiks viemät Suomi-kohvehditkin teki hyvin kauppaansa. Tarjoilun jälkeen oli vuorossa tanssia ja meitä tytsyjä pyydettiin moneen kertaan mukaan,Vilma suostuikin. Juhlat oli varmaan mukavaa vaihtelua asiakkaille,heistäkin näki kuinka paljon he nauttivat.




T:Jenni,Vilma,Kari,Ritva ja Samuel